Tausta​

 

Perustin yrityksen voidakseni edistää Tulevaisuuden työelämä – Työn ja palvelujen kehittämisestä hyvinvointia ja tuottavuutta -ohjelmaa kansallisella tasolla.

 

Tätä työtä tehdessäni olen nähnyt, miten ratkaisevasti ohjaus, mittarit, rakenteet – ja myös rahoitusjärjestelmät – suuntaavat sitä, mihin kehittäminen Suomessa todellisuudessa kohdistuu.

 

Tämän työn kautta minulle on syntynyt käsitys siitä, että

​

• hyvinvointi ja työkyky eivät synny ihmistä “korjaamalla”

• nykyiset mittarit voivat ohjata kehittämistä harhaan

• päätöksillä on kerrannaisvaikutuksia koko järjestelmässä

• toimintakulttuuri ratkaisee, muuttuuko mikään aidosti

​

Käytännössä tämä tarkoittaa, että

 

• systeeminen ja ihmiskeskeinen ajattelu ohjaa toimintaa

• johtajat toimivat muutoksen mahdollistajina

• kehittäminen tehdään arjen työssä – siellä missä ongelmat näkyvät, löytyvät myös ratkaisut

• hyvinvointi ja tuottavuus nähdään samanaikaisina tavoitteina

​

Näistä teemoista tulen mielelläni puhumaan ja sparraamaan kuntien, hyvinvointialueiden, yritysten, järjestöjen ja valtionhallinnon toimijoita.

 

Palvelut​​​​​​​​

​

Tulevaisuuden työelämä – Työn ja palvelujen kehittämisestä hyvinvointia ja tuottavuutta -ohjelma on kansallinen vastaus tilanteeseen, jossa työvoimapula, työkyvyttömyys ja julkisen talouden kestävyys kietoutuvat toisiinsa. Yksittäiset hankkeet tai palvelu-uudistukset eivät ole katkaisseet tätä kierrettä.

​

Ohjelman lähtökohtana on havainto, että kehittämistä ohjaavat rakenteet ratkaisevat:

​

• mitä mitataan

• mihin rahaa kohdistetaan

• mitä pidetään onnistumisena

​

Käytännössä järjestelmä tuottaa sitä, mitä kulloinkin mitataan – vaikka tiedettäisiin, ettei mittareiden seuraaminen yksin riitä kertomaan, muuttuuko työ, hyvinvointi tai kustannusten todellinen syy.

​

Ratkaisu: toimintakulttuurin muutos

​

Ongelma

​

• Järjestelmä kohdistaa toimenpiteet yksilöihin, vaikka ongelmien juuret ovat työn, palvelujen ja johtamisen rakenteissa.

• Mittaaminen ohjaa selviytymiseen, ei työn ja työelämän uudistumiseen.

• Kerrannaisvaikutukset huomataan vasta jälkikäteen – kustannuksina, palvelukuormana ja kuntien sakkomaksuina.

• Rahoitusjärjestelmät ohjaavat seurausten paikkaamiseen, ei ongelmien syntykohtiin.​

​

Ratkaisu

​

• Huomio siirretään ihmisistä työn tekemisen tapoihin, rakenteisiin ja johtamiseen.

• Päätöksiä tehdään ja arvioidaan tunnistaen vaikutusketjut: miten ne vaikuttavat ihmisiin, työhön, palveluihin ja kustannuksiin.

• Muutos tehdään siellä, missä työ ja palvelut todellisuudessa tapahtuvat – ei irrallisissa hankkeissa.

​

Erottautuminen

​

• Monet tunnistavat ongelmat, mutta välttelevät järjestelmätason muutosta.

• Tulevaisuuden työelämä -ajattelu uskaltaa koskea järjestelmään.

• Itä-Suomen Hyvinvointivoimala (VNK 2019:55) on todiste tällaisesta työstä – ei tarina eikä malli, vaan käytännössä tehty systeeminen muutos.

​

Yhteinen fokus

 

Ohjelman yhteinen fokus on nuorten ja nuorten aikuisten siirtymä ja kiinnittyminen työhön ja koulutukseen.

 

Nuorten siirtymässä koulutus, työmarkkinat, palvelut, etuudet ja ohjaus kohtaavat.
Tämä tekee näkyväksi, miten työelämän rakenteet ja ohjaus toimivat kokonaisuutena.

​

Yhteenveto

 

Ohjelma tarjoaa keinon kääntää 24 miljardin euron vuotuiset työkykyongelmien kustannukset laskuun. Se tekee sen vahvistamalla työkykyä ja palveluketjujen sujuvuutta, lisäämällä tuottavuutta ja turvaamalla kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion talouden kestävyyttä.

Samalla ohjelma vahvistaa yhteiskunnan kestävyyttä ja kokonaisturvallisuutta inhimillisesti ja vaikuttavasti panostamalla ihmisiin, työn sisältöön ja johtamiseen.

 

NewWinds Oy on tätä ajattelua ja Tulevaisuuden työelämä -ohjelmaa eteenpäin vievä asiantuntijayritys.
 

Toteutus ja asiantuntijatyö

​​

Tarjoan puheenvuoroja, sparrausta ja asiantuntijatyötä kunnille, hyvinvointialueille, yrityksille, järjestöille ja valtionhallinnolle.

Työni ydin on auttaa näkemään, miksi nykyiset ratkaisut eivät riitä – ja missä kohtaa työtä ja palveluja vaikuttava muutos syntyy.