

Eeva Mäkinen
FT, MuM, toimitusjohtaja
NewWinds Oy
Suomen 24 miljardin ongelma ei ratkea nykyisillä keinoilla.
Hyvinvointia ja tuottavuutta ei rakenneta korjaamalla ihmisiä, vaan uudistamalla järjestelmää, jossa he elävät ja tekevät työtä.
NewWinds tekee näkyväksi, miten työ, palvelut ja päätöksenteko kytkeytyvät toisiinsa.
Tausta ja palvelut
Tausta
Olen työskennellyt noin 40 vuoden ajan musiikin, pedagogiikan, koulutuksen, työelämän, johtamisen ja yhteiskunnan rakenteiden uudistamisen parissa. Aloitin musiikkipedagogina ja opettajana, ja työni laajeni vähitellen koulutuksen ja työelämän kehittämiseen, johtamiseen, verkostojen rakentamiseen ja yhteiskunnalliseen uudistamiseen.
Keskeinen osa tätä työtä oli Itä-Suomen Hyvinvointivoimala (VOIMALA). Se oli oma ideani, ja johdin sen käytännön kehittämistä ja toimintaa vuosina 2005–2021. Voimalaan kuului kuusi koulutusorganisaatiota (kaksi yliopistoa), Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Kuopion kaupunki sekä järjestötoimijoita kokoava Tukipilari. Organisaatioiden avainjohtajat muodostivat yhteisen johtoryhmän.
Kehittämistyötä tehtiin hyvin erilaisissa arjen ympäristöissä – päiväkodeissa ja kouluissa, lastensuojelussa, omaishoidossa, vanhus- ja vammaispalveluissa, sairaalassa, psykiatriassa, ammatillisessa koulutuksessa ja järjestöissä. Uusia ideoita, työtapoja ja ratkaisuja kehitettiin ja kokeiltiin työpaikoilla, työaikana ja osana tavallista työtä. Työhön liittyi myös tutkimusta.
Voimalassa kehittämistä tarkasteltiin samanaikaisesti ihmisten, organisaatioiden ja yhteiskunnan näkökulmista. Käytännön työn rinnalla huomio kohdistui johtamiseen, koulutukseen,
yhteistyöhön, rakenteisiin ja toimintakulttuuriin sekä siihen, miten ne vaikuttavat ihmisten mahdollisuuksiin tehdä työnsä hyvin ja käyttää osaamistaan.
Työn laaja-alaisuus tunnistettiin myös valtakunnallisesti. Vuonna 2018 VOIMALA palkittiin Vuoden taidekasvatustekona työn laajuuden, innovatiivisuuden ja rohkeasti sektorirajat ylittävän yhteistyön perusteella. Vuonna 2019 se tunnistettiin valtioneuvoston selvityksessä valtakunnalliseksi sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiomalliksi.
Pitkä käytännön työ osoitti minulle myös sen, ettei organisaatioiden uudistuminen riipu vain ihmisistä tai johtamisesta. Toimintaan vaikuttavat samaan aikaan rakenteet, ohjaus, rahoitus, vastuut, mittarit, päätöksenteko ja toimintakulttuuri. Jos niitä tarkastellaan toisista erillään, hyväkin uudistus voi jäädä puolitiehen.
Voimalan jälkeen olen jatkanut tämän ajattelun kehittämistä NewWindsissä. Olen syventänyt systeemistä tarkastelua, rakentanut kansainvälistä yhteistyötä ja tarkastellut hyvinvoinnin, työkyvyn, tuottavuuden ja julkisen talouden yhteyksiä. Minua kiinnostaa erityisesti se, miksi nykyisillä voimavaroilla ei aina saavuteta tavoiteltuja tuloksia – ja mitä työssä, johtamisessa ja järjestelmän toiminnassa pitäisi silloin tehdä toisin.
Tämän työn pohjalta olen laatinut ajatuspaperin Miten Suomi voi uudistua?, jossa tarkastelen hyvinvoinnin, työkyvyn, tuottavuuden ja julkisen talouden yhteyksiä sekä sitä, miten Suomen uudistumiskykyä voidaan vahvistaa.
Palvelut
Minut voi kutsua mukaan, kun tarvitaan ulkopuolista näkemystä ja uusia ajatuksia sekä selkeyttä siihen, miten edetä.
Työssäni yhdistyvät pitkä käytännön uudistamiskokemus, kyky nähdä eri näkökulmien välisiä yhteyksiä sekä kiinnostus siihen, mistä ongelmat syntyvät ja mikä voisi auttaa toimimaan toisin.
Selvitystyö
Selvitystyö sopii tilanteeseen, jossa tarvitaan selkeämpi kuva siitä, mitä oikeastaan tapahtuu ja mistä kannattaa lähteä liikkeelle. Kysymys voi liittyä esimerkiksi työn sujuvuuteen, henkilöstön ja johdon erilaisiin näkemyksiin, uuden toimintatavan käyttöönottoon tai siihen, miksi hyväksi tarkoitettu muutos ei arjessa toimi. Perehdyn kysymykseen, kuulen eri tehtävissä toimivia ihmisiä ja tarvittaessa keskeisiä sidosryhmiä sekä kokoan eri näkökulmat ja niiden väliset yhteydet.
Työ voi sisältää:
-
aloituskeskustelun ja perehtymisen
-
eri tehtävissä toimivien ihmisten ja keskeisten sidosryhmien kuulemisen
-
olennaisten havaintojen, näkökulmien ja yhteyksien kokoamisen
-
yhteisen keskustelun siitä, mitä havainnoista seuraa
-
yhteenvedon ja ehdotuksen jatkosta.
Selvitystyön yhteyteen voin laatia lyhyen, juuri käsiteltävään kysymykseen räätälöidyn asiantuntijapuheenvuoron. Se tuo yhteiseen keskusteluun kokemuksia, näkökulmia ja esimerkkejä sekä auttaa pääsemään nopeasti asian ytimeen.
Sparraus ja yhteinen ideointi
Kaikki kysymykset eivät tarvitse selvitystä. Joskus tarvitaan ihminen, joka tulee hetkeksi mukaan ajattelemaan. Perehdyn etukäteen kysymykseen ja tuon keskusteluun oman kokemukseni, näkemykseni ja esimerkkejä siitä, miten muualla on ratkaistu samantapaisia kysymyksiä. Sen jälkeen ideoimme yhdessä.
Aiheena voi olla esimerkiksi yrityksen tai järjestön suunta, strategia, toiminnan uudistaminen, jäsenhankinta tai jokin aivan uusi mahdollisuus, jota halutaan lähteä tutkimaan. Tarkoitus ei ole tuoda pöytään valmista ratkaisua, vaan auttaa näkemään uusia vaihtoehtoja, yhteyksiä ja mahdollisuuksia, joista voidaan lähteä eteenpäin.
Puheenvuorot
Puheenvuoroni perustuvat omaan kokemukseeni ja lähes 20 vuoden käytännön uudistamistyöhön. En tule pitämään yleistä luentoa muutoksesta, vaan perehdyn tilaisuuden kysymykseen ja rakennan puheenvuoron sen ympärille.
Voin puhua esimerkiksi työn ja toimintatapojen uudistamisesta, systeemiajattelusta, yhteistyöstä, johtamisesta sekä siitä, mitä pitkä käytännön kehittämistyö on opettanut muutoksen onnistumisesta.
Puheenvuoro voi myös toimia yhteisen työskentelyn alkuna: ensin tuon keskusteluun omat oivallukseni ja kokemukseni, sitten jatkamme ajattelua yhdessä.
Tulen mielelläni kertomaan myös NewWinds – Miten Suomi voi uudistua? -ajatuspaperista ja sen keskeisistä oivalluksista.
Työhistoria
2023–
NewWinds Oy
Johtaja, työelämän kehittäjä
Perustin NewWindsin elokuussa 2023. Ensimmäiset kaksi vuotta etsin työlleni uutta suuntaa, tapasin laajasti asiantuntijoita, johtajia ja poliittisia päättäjiä sekä valmistelin Tulevaisuuden työelämä -ohjelmaa.
Työn aikana kävi selväksi, että muutosehdotus on pystyttävä kiteyttämään ja avaamaan konkreettisesti – yhtä lailla työntekijöille kuin johdolle. Tämän pohjalta kirjoitin kesällä 2026 ajatuspaperin Miten Suomi voi uudistua?
Yhteistyö amerikkalaisten systeemiajattelijoiden Bill Bellowsin ja John Lenhartin kanssa on tuonut työlleni kansainvälistä näkökulmaa ja vahvistanut sen teoreettista perustaa.
Ajatuspaperi Miten Suomi voi uudistua? kokoaa pitkän kehittämistyöni pohjalta syntyneen näkemyksen siitä, missä yhteiskunnan ongelmat syntyvät, miksi ne toistuvat ja miten uudistamista voitaisiin rakentaa vaiheittain järjestelmätasolla.
2018-2022
Itä-Suomen Hyvinvointivoimala (VOIMALA) Kasvuvaihe
Kehitysjohtaja ja Voimala-asiantuntija
Kehitysjohtajan tehtävässä pääsin mukaan yhteiskunnan rakenteiden kehittämiseen ja sain näkemystä erilaisten asiakasryhmien tarpeista sekä työelämätoimijoiden ja kouluttajien parissa toimimisesta.
Vuonna 2019 valtioneuvoston tunnisti VOIMALAn kansalliseksi sosiaali- ja terveysalojen
tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiomalliksi (SOTEn TKI) (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, VNK 2019:55).
Vuonna 2018 VOIMALA palkittiin vuoden taidekasvatustekona sen laajuuden, innovatiivisuuden ja rohkeasti sektorirajat ylittävän yhteistyön perusteella.Z
Vuonna 2022 toimin Voimala-asiantuntijana työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamassa Parasta itää! -hankkeessa, jota hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk-
2012-2017
Itä-Suomen Hyvinvointivoimala (VOIMALA) Käynnistysvaihe
Projektijohtaja
Käynnistysvaiheen aikana verkostoyhteistyö laajeni kansalliseksi ja toiminta alkoi herättää myös kansainvälistä kiinnostusta. Tällä kaudella johdin, ja työryhmien sekä eri alojen asiantuntijoiden tuella valmistelin, Itä-Suomen Hyvinvointivoimalan toteuttamat kahdeksan TAKUULLA! -hanketta. Toiminnan fokukseksi vahvistui työelämän ja koulutuksen uudistaminen ja lähestymiskulmaksi systeemisyys sekä ihmis- ja ilmiölähtöisyys.
2005 - 2011
Lehtori & suunnittelija
Itä-Suomen Hyvinvointivoimala (VOIMALA) Alku-/etsintävaihe
VOIMALA on yhdeksän järeän pohjoissavolaisen organisaation muodostama konsortio. Avoimen konservatorion suunnittelijana aloin kehittää monialaista ja -toimijaista yhteistyöverkostoa, Voimalaa, vuonna 2005. Tätä ennen, vuonna 1999, oli Kuopion konservatoriossa käynnistetty kokeilu taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän yksilöllistämisestä soveltuvaksi myös erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille.
Ohessa täydennyskouluttauduin monipuolisesti suorittamalla mm. opetushallinnon tutkinnon, yrittäjän ammattitutkinnon ja johtamisen erikoisammattitutkinnon (JET). Opiskelin myös tiimivalmennusta Tiimiakatemiassa. Musiikkipedagogin töitä tein rinnalla vaihtelevia määriä Savonia-amk:ssa ja Kuopion konservatoriossa vuoteen 2015 saakka.
1983 - 2004
Lehtori
Kuopion konservatorio
Urani alkuvaiheessa toimin pianonsoiton lehtorina Kuopion konservatoriossa. Myöhemmin erikoistuin vanhaan musiikkiin ja opetin myös urkujen-, klavikordin- ja cembalonsoittoa sekä barokkimusiikkia. Tohtorintutkinnon suorittamisen jälkeen työnkuvani laajeni edelleen ja opetin myös Savonia-amk:ssa em. kosketinsoittimia, barokkimusiikkia sekä ohjasin opinnäytteitä.
